Onko
se Antwerp? Onko se Antwerpen? Onko se Anvers? No onhan se! Sen jälkeen kun
itävaltalainen ystäväni sanoi, että minä pitäisin Antwerpenista, on minun
tehnyt mieli käydä kokemassa paikka itse – vaikka sen nimi tuntuu olevan joka
kielellä eri. 1,2 miljoonan hengen kaupungissa (siitäs sait Bryssel,
Antwerpenin asukasluvun sain selvitettyä) huhutaan olevan Belgian parhaimmat
shoppailumahdollisuudet, mikä yllätti minut kokonaan. Shoppailun lisäksi
Antwerpen on tunnettu timanteistaan, mutta tähän puoleen en ole sen tarkemmin
tutustunut.
Rautatieasema |
Matkustin
Antwerpeniin äitini kanssa maanantaisena aamuna. Olin heti saapuessamme
vakuuttunut, että Antwerpen vie sydämeni. Rautatieaseman rakennus oli
suorastaan henkeäsalpaavan upea. Mielenkiintoista oli, että portaat olivat
kaikki suljettuja ja niiden sijaan käytössä olivat vain rullaportaat. Tämä
passasi kävelystä kärsivälle äidilleni (lukijat voivat kyseenalaistaa miksi
edes raahaan äitiäni paikkoihin, joissa on pakko kävellä. Syy on ymmärrettävä,
olen oikeasti demoni). Rautatielaiturit olivat kolmessa eri kerroksessa, mikä
oli vakuuttavan näköistä. Meille oli etukäteen luvattu, että ostoskadut alkavat
suoraa rautatieasemalta. Valitsimme siis lupaavimmalta vaikuttavan ja taivalsimme
kohti, no, jotakin.
Rakennukset
olivat jälleen kerran kauniita ja vanhoja. Erilaisia liikkeitä oli joka
nurkalla. Me olimme jo käyneet useimmissa ketjuliikkeistä Brysselissä, joten
jätimme ne välistä. Toden totta Antwerpen on shoppailijan taivas. Kun vihdoin
pääsimme sivukujille kurkkimaan, mitä kaikkea kaupungilla on tarjota, olimme
taivaltaneet jo ainakin puolitoista kilometriä, mikä ei tehnyt hyvää
shoppailijakumppanini jalalle. Löysimme Iittalan myymälän sekä Suomeen
tietääkseni jo rantautuneen & Other Storiesin (jonka hintataso on edelleen
kipukynnykseni väärällä puolella).
Lähdimme
siis palaamaan kohti rautatieasemaa samalla lounaspaikkaa muutaman tunnin
kiertelyn jälkeen. Löysimme mukavan lounaspaikan, josta sai ruokaa myös mukaan.
Kasvisvaihtoehdot oli merkitty selkeästi esille. Kaipaisin samanlaisia
edullisia deli-paikkoja Helsinkiin. Nytkin kahden hengen ateriointi juomineen
maksoi yhteensä 13 euroa. Kahden jälkeen olimme jo junassa ihailemassa ohi
kiitävää belgialaista maaseutua.
Eläintarha
jäi tällä erää kokematta. Tämä totta kai tarkoittaa vain sitä, että minun on
lähdettävä Antwerpeniin käymään uudestaan. Ties mitä pieniä aarreaittoja sieltä
vielä paljastuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti