Leuven 31. The one where I have Belgian fries, finally

Aika Leuvenissa alkaa käydä pahasti vähiin. On siis pakko käydä joka paikassa ja nauttia kaikesta, sillä kuka tietää, milloin seuraavan kerran Belgia kutsuu. Tämä ajatus kuumottelemassa mielessäni lähdin alankomaalaisen ystäväni ja hänen poikaystävänsä kanssa matkalle Bruggen kautta Oostendeen (tällä kertaa suunnitellusti). Rakas lukija saattaa miettiä, miksi ihmeessä kukaan lähtisi pariskunnan kanssa Belgian romanttisimpaan kaupunkiin kolmanneksi pyöräksi. Sitä samaa mietin minäkin. Alun perin mukanamme piti tulla yhden toisenkin tytön, mutta suunnitelmat muuttuvat, valitettavasti. No sydänkäpyset olisivat voineet olla paljon pahempiakin, ja ainakin pääsin näkemään vähän enemmän Bruggea.

Bruggessa sää oli melko huono. Ilmassa oli hienoisesti sadetta ja aurinko oli tyypilliseen tapaan pilvessä. Kohtasimme Bruggessa heti rautatieaseman vieressä kirpputorintapaisen tapahtuman, joka oli täynnä mitä mielenkiintoisempia esineitä. Muun muassa kauriin jaloista tehty naulakko, 35 euroa maksava vanha törmäilyauto sekä valtava Justin Bieber –vinyylilevy herättivät meissä… mielenkiintoa. Toivottavasti nämä esineet löysivät arvoisensa kodin.

Kiertelimme ympäriinsä ja yksinkertaisesti ihastelimme kaupunkia. Bruggessa minua todella ihmetyttää se suunnaton määrä suklaapuoteja, joka on saatu ahdettua niin pieneen tilaan. Lisäksi minun on hyvin vaikea ymmärtää, miten tarjonnasta päätellen Bruggessa on todella suuret markkinat sukuelimiä esittäville suklaille. Ehkä polttariporukasta ne voisivat olla hauskoja, mutta en usko Bruggen olevan mikään paras paikka polttareiden viettoon. Eli jos jollakulla on lyödä valaisevia faktoja pöytään – eli kuka näitä oikeasti ostaa - niin by all means, olen kuulolla.

Healthy and balanced lunch

Meillä alkoi pian olla nälkä Terveysruoka ei ollut meitä varten, joten suuntasimme syömään suklaan, oluen ja vohveleiden jälkeen tunnetuinta belgialaista klassikkoa, eli belgialaisia perunoita (eli ranskalaisia. Mutta ne ovat eri asia kuin ranskalaiset. Jos väittäisin muuta, belgialaiset tulisivat yhdessä lynkkaamaan minut. Lisäksi belgialaiset ranskalaiset kuulostavat kansalta vailla identiteettiä, ei epäterveelliseltä ja joka paikassa tarjotulta kulinaristiselta huipentumalta). En jaksanut syödä annostani loppuun ja hullua kyllä, mutta tämä hurmaava annos rasvaa ja hiilareita piti minut tyytyväisenä ja täynnä iltaan asti.

Ovatko kaikki rautatieasemat Belgiassa kauniita?

Brugge oli kierretty melko nopeasti. Lähdimme siis Oostendeen kolmen-neljän aikoihin. Oostendessa sää tuntui muuttuvan täysin. Kaukana olivat pilvet ja sade ja tilalle saimme upean auringonpaisteen. Lämpötila ei noussut todella ylös, mutta minulle tuli lämmin pitkähihaisessa paidassani. En ollut ottanut mukaan aurinkolaseja, sillä sään piti olla huono. Enkä ollut valmistautunut istumaan rannalla, joten mustat farkut olivat ehkä mainio vaihtoehto sateiseen Bruggeen, mutta huono idea aurinkoisella rannalla.

Oostendessä oli sunnuntaina color run, josta olin kuullut yhdeltä samassa kerroksessa asuvalta sportti-tytöltä, mutta olin kokonaan unohtanut sen olevan nyt viikonloppuna. Istuimme siis rannalla laiskoina pyyhkeen päällä ja katselimme ohikiitäviä urheilijoita. Joukossa oli mukana paitsi aikuisia ja teinejä niin myös alle kouluikäisiä – ja jopa yksi vauva äitinsä kassa. Vaikka minua on kielletty juoksemasta ja lenkkeilemästä, ihan vähän heräsi into mennä kokeilemaan tätä tapahtumaa Suomessa.

Olimme takaisin Leuvenissa puoli yhdeksän pintaan. Minun suureksi shokikseni junamme oli aivan ajallaan. Mitä tämä on Belgia?! Piipahdin nopeasti syömässä illallista kotona ja suuntasin sen jälkeen keskustaan sanomaan hyvästejä jälleen yhdelle porukalle, joiden Leuven-aika oli tullut päätökseen.