Leuven 20. The one where I learn 20 things

Ypres

Vietin viimeisen ESN-viikonlopun Belgian länsiosissa, ensin Oudenaardessa ja sitten Ypresissä. Opin matkan aikana paljon, ja päätin listata joitakin tekemiäni huomioita.

1.     Sadetakki on aina parasta olla mukana. Ai, aurinko paistaa ja on 22 astetta lämmintä? Ei pilviä taivaalla? Think again! Vartin kuluttua rankkasade voi hyvinkin yllättää takavasemmalta ja silloin ei sateenvarjokaan aina auta.

2.     Belgialaisissa junissa voi kuin voikin juoda alkoholia.

3.     Se ei tarkoita, että kanssamatkustajat pitäisivät siitä.

4.     Skinny Bitches maistuu paremmalta tehtynä puolalaiseen vodkaan kuin Smirnoffiin. Kuulemma.

5.     Ei kannata antaa kenenkään nostaa itseään tanssilattialla ilmaan. Vaikka edelliset kymmenen kertaa olisivat onnistuneet ongelmitta, yhdennellätoista saattaa löytää itsensä lattialta. 

Oudenaarde

6.     Kookosvesi maistuu pahalta mutta on jumalten lahja maailmalle.

7.     Vaalea leipä marmeladilla ei voi mitenkään olla aamupala, jota ihmiset mielellään nauttivat.

8.     Toisaalta joillekin olut käy aamupalasta, kuka minä olen tuomitsemaan.

9.     Suomalaiset löytävät tavan katsoa jääkiekkoa keskellä Belgiaakin, ilman televisiota ja ilman kunnollista nettiä.

10. Mainitsinko jo, että SADETAKKI?

Toinen kohtaamani järvi Belgiassa

11. Oudenaardessa ei ole totuttu ihmisiin.

12. En ole vieläkään hyvä beer pongissa.

13. Osaan kuulemma edelleen puhua espanjaa. Vielä jos muistaisin, että mitä olen oikein sanonut ja kenelle.

14. Nukun todella, todella sikeästi jos minulla on korvatulpat korvissa.

15. Aikataulussa pysyminen ei ole vain belgialaisten junien ongelma. Myös Erasmus-opiskelijat ovat erittäin huonoja tässä.

16. Belgian maaseutu on täynnä eläimiä. Miten niille edes riittää ruokaa? Belgia on niin pieni maa!

Outfit of the day

17. Vierailu sotamuseossa ei piristä päivää

18. Ypres on todella ylpeä historiastaan – Belgialaiset muutenkin tuntuvat olevan todella innokkaita kertomaan, miten maailmansodissa heidän maansa pommitettiin maan tasalle.

19. Always blame the Germans

20. Cantus ESN-viikonlopun päätteeksi liian vähäisen ruokailun jälkeen ei ole hauskaa. Tai ainakin se on huomattavasti vähemmän hauskaa kuin yleensä.

Nyt kun luentoja on jäljellä enää viikko, alan todella tajuta, että vaihtoni lähenee vaarallisesti loppuaan. Koska seuraavat viikot kuluvat luultavimmin pänttäämisen ja tenttien tekemisen parissa, lienee sanomattakin selvää, että kirjoitusten määrä tipahtanee huomattavasti. Tai vaihtoehtoisesti kasvaa uusiin ennätyksiin, kun välttelen labour law –muistiinpanojani kuin ruttoa.