Leuven 29. The one where there are exams

Noordoever, paikka jossa kahvi on kallista, palvelu huonoa ja missä minä jatkuvasti istun

Totta se on. Erasmus ei olekaan pelkkää matkustelua ja hauskanpitoa. Noin puolessa välissä toukokuuta minulle selvisi, että Leuven-elämän päätteeksi minun täytyisi mennä istumaan kuumaan luokkahuoneeseen ja kaataa ulos kaikki se vähä tieto, jonka olen jotenkuten onnistunut haalimaan neljän kuukauden aikana. Mikä järkytys!

Leuvenissa tenttipäivät valitaan kutakuinkin itse. Helmikuun loppuun mennessä minun oli valittava KuLoketin kautta, milloin haluan ottaa minkäkin tentin. Oikiksessa Helsingissä ei ole varsinaisia tenttiviikkoja, joten minulla ei ollut mitään tietoa, miten minun kannattaisi hajauttaa tenttini. Päätin sitten laittaa kaikki viisi tenttiäni kymmenen päivän sisälle, ja vieläpä mahdollisimman lähelle heinäkuun loppua. In hindsight olisin voinut tehdä parempia valintoja. Tenttien aikataulut ja tenttisalit tulivat tietooni joskus toukokuun lopulla. Vaikka siis päivä oli minulla tiedossa jo helmikuussa, tarkan kellonajan sain tietooni melko myöhään.

Olen ahkerasti opiskellut jo lukukauden aikana tenttejä varten (ihan oikeasti!), sillä Helsingissä olen tottunut siihen, että koko ajan jokin tentti lähestyy. Belgiassa tyyli on hieman toinen, ja monet aloittavat opiskelun vasta toukokuun alussa. Kun tentteihinlukuperiodi vihdoin todella käynnistyy toukokuun lopulla, Leuven hiljenee lähes täysin. Ihmiset jonottavat kirjastoihin aamulla ja istuvat koko päivän opiskelemassa – siis jos he ovat niin onnekkaita, että saavat paikan. Minä olen suosiolla jäänyt omaan huoneeseeni, sillä tykkään muutenkin aloittaa opiskelun kauan ennen kuin ensimmäinen kirjasto avaa ovensa. Olen välillä käynyt Noordoeverissa sekä Le Pain Quotidienissä kirjojeni kanssa, mutta yleensä olen ehtinyt jo jonkin aikaa päntätä ennen kumpaankaan menemistä.

Meitä varoiteltiin etukäteen koevilpistä. Meille annettiin tiukat ohjeet alleviivausten tekemisistä sekä dokumenttien käytöstä tentissä. Oikikselle tyypillisesti meille on useimmissa kokeissa luvallista tuoda lakeja, direktiivejä ja joskus myös muita dokumentteja. Samoin kuin Suomessa, lakeihin saa tehdä alleviivauksia. Jostain syystä meille on erityisesti korostettu, että on kiellettyä alleviivata yksittäisiä kirjaimia. Tästähän voisi syntyä lauseita tai jopa kokonainen tenttivastaus! Ihan totta, jos joku näkee sen vaivan että alleviivaa kirjain kirjaimelta esseevastauksen, minusta hän on 20 pistettään ansainnut.

Kaikki viisi tenttiäni ovat hieman eri tyylisiä. Olen nyt käynyt kokemassa kolme, eli tavallaan ollaan jo plussan puolella. Ensimmäinen tenttini oli Subtantial EU Lawsta. Osasin jo etukäteen sanoa, että tentti olisi kaikista valitsemistani vaikein. Mukaan sain ottaa kolme source bookkiani – ilman muita merkintöjä kuin alleviivaukset – sekä tiettyjä valikoituja EJC-tapauksia. Mikä eroaa Suomesta on se, että tentissä ei käytetä lyijykyniä vaan kuulakärkikyniä. Minunlaiselle suttuiselle kirjoittajalle tämä ei ole ideaalitilanne. Aikaa tentin tekemiseen oli kolme tuntia, mikä ei ollut lainkaan riittävästi. Menin pieneen paniikkiin tentin alussa nähtyäni kysymykset ja lopulta minulta jäi vastaamatta melkein puoleen kysymyksistä. Ei mitenkään loistelias alku tenttimiselle.

Seuraava tenttini seurasi muutama päivä myöhemmin. Olin yrittänyt vältellä suullisia tenttejä valitessani kursseja, mutta kaikkeen en minäkään pysty. Company Lawn suulliselle tentille oli varattu aikaa vartti ja lisäksi noin vartti kysymyksiin valmistautumiseen. Olin ajallaan paikalla, mutta minun edelläni luokkahuoneen ulkopuolella istui kaksi muuta vuoroaan odottavaa. Olin suunnitellut syöväni tentin jälkeen, joten olin aika pettynyt, etten ollutkaan pääsemässä ruokailemaan puolen tunnin kuluttua. Odotellessa aika tuntui pysähtyneen, eikä asiaa auttanut aivan hirveä kuumuus, joka on pitänyt Belgiaa vallassaan siitä asti, kun meidän on pitänyt keskittyä lukemiseen. Company Lawn tentti oli ainoa, johon sain ottaa mukaan ihan mitä vaan materiaaleja, jopa kannettavani. Aikaa valmistautua kysymyksiin on niin niukasti, ettei siitä ole hirveästi iloa. Minun varttini tuntui pitkällisen odottelun jälkeen katoavan kuin tuhka tuuleen.

Leuvenin suullisissa tenteissä on se outo puoli, että tenttiin valmistautuva istuu samassa huoneessa, jossa silloinen tentin tekijä esittää vastauksensa. Tenttijä siis joutuu kuiskailemaan vastauksensa, jotta takana istuva ei kuule vastausta. Company Lawn tentissä tosin kaikille annettiin eri kysymykset, joten kopioinnin vaaraa ei ollut.

Toista oli taas torstain Labour Lawn suullisessa tentissä, jossa suurehko joukko opiskelijoita istutettiin luokan perälle, annettiin papereita käteen ja jokainen saattoi sopivan hetken koittaessa mennä esittämään omat vastauksensa professoreille, ensin yhdelle ja sitten toiselle. Tässä tilanteessa tuli hyvin esille se, ketkä ovat tottuneempia suullisten tenttien tekijöitä. Italialainen ystäväni oli kertonut aiemmin, että hän ei ole tehnyt aikoihin kirjallisia tenttejä, pelkästään suullisia. Prahasta kotoisin oleva kaverini oli maininnut, että hänen tenteistään reilusti yli puolet on suullisia. Siinä missä heidän suulliset esityksensä olivat kaukaa katsottuna sujuvan oloisia ja luonnollisia, minä rämmin omissa esityksissäni ojasta allikkoon vailla minkäänlaista punaista lankaa. Asiaa ei auttanut se, että olin stressaantuneena onnistunut juomaan koko vesipulloni tyhjäksi jo ensimmäisen tunnin aikana, minulla oli edelleen jano 30 asteen kuumuuden takia ja halusin päästä vessaan.

En tahtonut jäädä viimeiseksi saliin, joten jossain vaiheessa rohkaistuin ja selitin ensin pelottavalle opettajalle kaiken, mitä ikinä keksin hyvin epäloogisessa järjestyksessä minkä jälkeen siirryin seuraavan professorin luo, jolle selitin asian vierestä vielä epäloogisempia ajatuksenjuoksujani. Mutta hei, ainakin sain asian hoidettua pois alta!

Seuraavana minulla on vuorossa kaksi isompaa tenttiä. Juhannusaaton kunniaksi teen International Police and Jurisdictionin, jonne saan ottaa mukaan joitakin EU-asetuksia ja sopimuksia – niitä ei tietenkään ole listattu mihinkään. Toivotaan, että minulla on oikeat dokumentit kasassa. Tiistaina minulla on vuorossa viimeinen iso rupeama Public International Lawn kanssa, jolle en ole ehtinyt uhrata juuri ajatuksia yli viikkoon. Tähän tenttiin saan ottaa mukaan kaiken muun paitsi kannettavan. Molemmissa uskon ongelmaksi tulevan ajankäytön, sillä olen tottunut viiden tunnin tentteihin, ja esseekysymyksiä on muistaakseni kummassakin viisi mutta aikaa on vain se kolmisen tuntia.

No. Viimeinen puristus ja sitten saa vähän aikaa levätä!