VR
ei ole välttämättä maailman toimivin rautatieverkoston ylläpitäjä. Jokainen
junalla kulkeva suomalainen on saanut
todeta junien myöhästelyn olevan arkipäivää. Olen minäkin joskus
löytänyt itseni Keravalta keskellä kauheaa pakkasta junan ovien lakattua
toimimasta. Tästä huolimatta kertaakaan en ole viettänyt lähes kahdeksaa tuntia
junassa matkalla, jonka normaalisti taittaa alle viidessä.
Kun lauantaiaamuna minä ja kaksi kaveriani
kohtasimme toisemme rautatieasemalla valmiina Ranskan valloitukseen, huomasimme
useiden junien olevan myöhässä puolesta tunnista neljäänkymmeneen minuuttiin.
Pienen tarkastelun jälkeen meille selvisi, että Brysselin päärautatieasemalla
oli ollut tulipalo, minkä takia junat eivät pysähtyneet siellä. No, puoli
tuntia sinne tai tänne, ei se meidän matkaan niin paljon vaikuttaisi. Miten
väärässä me olimmekaan! Junat eivät lainkaan voineet kulkea Noordilta Midille
Centraal-aseman kautta. Sen sijaan menimme ensin Noordille, sen jälkeen
hitaasti peruutimme takaisin päin ja lähdimme mateluvauhdilla ja useiden
pysähdysten saattelemana kohti itää. Toisin sanoen me kiersimme
paikallisjunaverkoston kautta Midille. Tähän matkaan, jonka kävellenkin olisi
taittanut neljässäkymmenessä minuutissa, meni yli puolitoista tuntia. Tähän
lisättynä vielä pitkä odottelu Midillä (olisi luullut, että muillakin junilla
olisi ollut kiire päästä tälle asemalle) ja niinpä myöhästyimme kahdesta
vaihtojunasta. Epäonnemme junien kanssa ei päättynyt tähän. Kun olimme jo
vaihtaneet junaa Gentissä ja huolien ja murheiden piti olla ohi, seisoimme
yhdellä asemista luvatun kymmenen minuutin sijaan parikymmentä minuuttia, ja
lopulta saavuimme Lilleen pahasti omasta aikataulustamme jäljessä. Harmiksemme
emme tästä syystä ehtineet ilmaiselle opaskierrokselle ympäri Lilleä.
 |
| Eläintarha |
Ilman
opastakin saimme paljon irti kiertelystä. Kävimme linnoituksen luona ja
löysimme sotilastukikohdan. Kanaalin ylittävältä sillalta kurkimme alas eläintarhaan, josta bongasimme sarvikuonoja,
orankeja sekä pelikaaneja. Tuntui uskomattomalta nähdä niin paljon erilaisia
eläimiä niin pienessä tilassa ja niin kaukana niiden luonnollisesta
elinympäristöstä. Yksikään matka ei ole täydellinen ilman käyntiä kirkossa,
joten käväisimme muutamassa hyvin samannäköisessä katedraalissa. Olen käynyt
tämän muutaman kuukauden aikana useammassa
kirkossa kuin varmaan koko elämäni aikana kokonaisuudessaan.
 |
| Yliopisto |
Koska
Lille on pieni kaupunki eikä varsinaisesti mikään turistikohde, pääsimme
näkemään ns. oikeaa Lilleä. Emme liikuskelleet paljon turistialueella vaan
kävimme katsomassa esimerkiksi yliopistoa (tai ainakin yhtä yliopiston
rakennuksista) ja luontaistuote/ruokakauppaa (kenenköhän toiveesta…), jotka
olivat selkeästi enemmän paikallisten kansoittamalla alueella. Luonnollisesti
suoritimme Lille-vierailumme nähtävyysbongailun samalla intensiteetillä kuin
Rotterdam-käyntimme.
Näimme siis suunnilleen kaikki Tripadvisorin top10 nähtävyydet ja varmasti
vielä muutaman enemmän. Se, että emme rajoittuneet vain niihin
 |
| The only bunny I'll eat |
Ehdimme
junaan ongelmitta, mutta Belgian juniin ei ole luottamista. Olimme hetkessä
jälleen myöhässä aikataulusta. Gentissä junanvaihto tapahtui juoksemalla, kun
aikaisempi vartin vaihtoaika lyheni alle viiteen. Ehdimme junaan, löysimme
ihmeen kaupalla istumapaikat junan edestä, mutta tämä päivä ei suinkaan ollut
tehty meille. Keskellä-ei-mitään ennen Brysseliä juna soitti torvea ja pysähtyi
lopulta kokonaan. Meille informoitiin lopulta (hollanniksi), että jarruissa oli
jotain vikaa. Meitä asia enää huvitti. Junamatkustus ei selkeästi ollut meitä
varten. Tai me emme olleet junamatkustusta varten. Lopulta pääsimme takaisin
Leuveniin hieman ennen kymmentä illalla. Seuraava ulkomaanmatka odottelee jo
kulman takana, kun ensi viikolla juhlistetaan Kingsdaytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti